First week behind

Ensimmäinen viikko Ljubljanassa takana. Tuntuu hassulta, on ehtinyt tapahtua niin paljon, että en oikeastaan tajua olleeni täällä vasta viikon ajan.

Oon tavannut tällä viikolla mahtavia tyyppejä ympäri Eurooppaa meidän kielikurssilla. Kaikki on hirveän kivoja ja avoimia ihmisiä. Ollaan vietetty aika kliseistä Erasmus-elämää - ollaan käyty ulkona bilettämässä ja syömässä lähes jokaisena päivänä, huh huh. Esimerkiksi perjantaina oltiin ensin yhden vaihtarin läksäreissä (jota ei oltu siis koskaan tavatu aiemmin, heh) ja sen jälkeen Cirkus-nimisessä baarissa, joka oli paikallisella tasolla kallis, ihan Suomen hinnoissa. Baarina se oli kuitenkin ihan jees, siellä soitettiin teknoa ja housea ja se oli aivan täynnä ihmisiä.

Minä ja slovakialainen Teresa baarissa nimeltä "Vanha kissa", jossa kaikki on koristeltu kissojen kuvilla. Mukava paikka!

Vähän kyllä huolestuttaa rahanmeno (ja terveys :D), vaikka täällä Suomea halvempi hintataso onkin. Esimerkiksi viinilasi maksaa usein vähemmän ravintolassa kuin mehu..  No, tässä esimerkki slovenialaisesta opiskelija-ateriasta, jotta ymmärtäisitte huoleni terveydestä:

Tähän annokseen kuului vielä lisäksi alkukeitto, salaatti ja jälkiruoka, huh huh! Hintaa kokonaiset 3,70 e.

Slovenian kielenkin opiskelu sujuu ihan hyvin. Vähän kiinnostais jatkaa opiskelua kielikurssinkin jälkeen, koska musta olis kohteliasta yrittää puhua sloveniaa sen verran täällä kuin osaan/pystyn. Eilen tilasin paikallisella snägärillä burekin (slovenialaisen piirakan, paikallista fast foodia) pelkästään sloveniaa käyttäen, ja kioskia pitänyt rouva näytti liikuttavan ilahtuneelta. Vähän erilaista kuin Ukrainassa, jossa välillä sai osakseen tiuskintaa, jos ei osannut tarpeeksi venäjää.. Osa slovenian sanoista on muuten helppo muistaa suomalaisena: juha tarkoittaa keittoa ja kolo pyörää.

Perjantaina käytiin ostoksilla BTC Cityssä, joka on aivan valtava ostoskompeleksi vähän kaupungin ulkopuolella. Ljubljanan keskustassa on aika vähän kauppoja, jota ihmeteltiin vaihtareiden kanssa - no, ne kaikki onkin sitten ilmeisesti sijoitettu tuonne BTC Cityyn.  Alueella on muun muassa neljä bussipysäkkiä, ja myös oma bussi, joka kuljettaa ihmisiä kaupasta toiseen. Sieltä löytyy ostoskeskuksia, ketjuvaateliikkeitä, huonekalukauppoja, elokuvateatteri, vesipuisto.. Ei todellakaan kannata lähteä sinne, jos ei tiedä etukäteen, mitä haluaa ostaa. Parasta BTC:llä oli halpa italialainen jäätelö, jota vedettiin kahdella eurolla.

Ulkona käymisen lisäksi oon yrittänyt vähän sivistääkin itseäni. Museot on Ljubljanassa sen verran halpoja (liput maksaa noin 2 euroa opiskelijalle ja aina kuun ensimmäisenä sunnuntaina niihin pääsee ilmaiseksi), että oon päättänyt käydä niissä sunnuntaisin, että tää vaihtarielämä ei olis ihan pelkkää biletystä. :D Tänään aloitin kierroksen käymällä Slovenian nykyhistorian museossa, joka oli tosi mielenkiintoinen. Siellä esiteltiin Slovenian historiaa maailmansotien ajoista nykypäivään. Suosittelen kaikille, joita kiinnostaa yhtään 1900-luvun tapahtumat Euroopassa (Riikka, jos luet tätä, niin sut aion ainakin viedä tonne!) Museossa oli eri huoneita, jotka oli koristeltu eri aikakausilta olevilla esineillä, kuvilla jne. Kiinnostavin oli Titon ja kommunismin aikaa esittelevä huone, jossa oli näytillä esimerkiksi sen ajan propagandajulisteita ja -maalauksia. Samassa huoneessa oli myös laatikko, jossa sai katsella, mitä kirjoja Titon aikana sensuroitiin. Joukossa oli paljon esimerkiksi uskonnollista kirjallisuutta, ja oikeastaan mitä tahansa kirjoja, joiden nimessä mainittiin edes sana "ongelma".

Museossa olleita seteleitä - niissäkin oli Titon aikana vain tavallisten työläisten kuvia.

Kaikenkaikkiaan voin hyvin täällä. Ljubljana on ihana - rakastan vanhan kaupungin mukulakivikatuja, vuorimaisemaa, kaikkia kahviloita ja ystävällisiä ihmisiä, eurooppalaista fiilistä.. Yksi tsekkiläinen tyttö puki hyvin sanoiksi: "Ljubljanassa tuntee olonsa tervetulleeksi". Sellainen fiilis mullakin on täällä, kun kohtaan avuliaita slovenialaisia. Ensi viikolla meidän pitäisi lähteä porukalla katsastamaan Postojna Cave eli noin tunnin päässä sijaitsevat isot tippukiviluolat. :) Matkustelu Slovenian sisällä on kyllä ihanan helppoa, kun kaikkiin kaupunkeihin on maksimissaan vain parin tunnin matka!

Lohikäärmeitä ja arkkitehtuuria

Tänään meillä oli ohjelmassa kaupunkikierros Ljubljanassa Erasmus-vaihtareiden kanssa. Oli kylmä (no okei, ei ollut, kun Suomeen vertaa, mulla oli vaan ohut kevättakki ja hame, koska oon päättänyt sitkeästi, että täällä on jo kevät), mutta opin mielenkiintoisia juttuja kaupungin historiasta.

Kahviloiden ja mukavien ihmisten lisäksi Ljubljanaa hallitsee erityisesti kaksi asiaa. Ensimmäinen niistä on lohikäärme, joka on myös Ljubljanan symboli. Lohikäärme on kuvattuna kaupungin monissa eri paikoissa, mutta tärkein niistä on kuitenkin Dragon bridge, joka kulkee Ljubljanica-joen ylitse. Siltaan on rakennettu koristeeksi neljä erilaista lohikäärmepatsasta, ja sen on suunnitellut arkkitehti Jurij Zaninovic.

 

Miksi sitten itämainen lohikäärme on valittu keskieurooppalaisen Ljubljanan symboliksi? No, Ljubljanaa ympäröi usein talvisin iso sumupeite. Paikallisen legendan mukaan sumu onkin itse asiassa lohikäärmeen puhaltamaa savua, joka peittää kaupungin ja suojelee sitä vihollisilta ja pommituksilta. Tämä voisi olla helppo uskoa, sillä Ljubljana ei todella ole koskaan joutunut tuhotuksi sodissa - ei edes ensimmäisen tai toisen maailmansodan aikana.

Siltaan liittyy myös toinen legenda, jonka mukaan lohikäärmeet heiluttavat aina häntäänsä, jos sillan ylittää neitsyt. Että näin.

Lohikäärmeiden lisäksi Ljubljanan keskustaa hallitsee arkkitehti Jože Plečnik. Herra tuntuu pistäneen puumerkkinsä melkein kaikkialle Ljubljanaan. Hän on suunnitellut muun muassa Ljubljanan kuuluisat kolmoissillat, jotka yhdistävät kaupungin keskusaukion vanhaan kaupunkiin:

Plečnik on myös suunnitellut Ljubljanan pääkirjaston. Koska Plečnik rakasti leikitellä yksityiskohdilla, hän suunnitteli kirjaston ikkunat näyttämään avoimelta kirjalta:

Kuten monet lahjakkaat ihmiset, myöskään Plečnik ei onnistunut saamaan heti omana aikanaan arvostusta ihmisiltä. Opas kertoi, että Plečnikin kyllä tajuttiin olevan lahjakas arkkitehti, mutta koska hienon arkkitehtuurin ei ajateltu olevan mikään erityisen merkittävä asia, hänet lähetettiin ulkomaille toteuttamaan itseään. Että siis sellaisella asenteella, että mene sinä Plečnik sinne ulkomaille prassailemaan, ei me täällä Sloveniassa millään arkkitehtuurilla koreilla, ei se ole tarpeen. Hmm, olenko ainoa, joka näkee tässä ajatusmaailmassa jotain tuttua ja hyvin suomalaista? No, tämän jälkeen Ljubljanassa sattui iso maanjäristys, jonka seurauksena monet rakennukset tuhoutuivat.  Tämän jälkeen Plečnikin apua ja ideoita kaivattiinkin kovasti. Typpi palasi sitten suunnittelemaan uusia rakennuksia ja siltoja kaupunkiin. Ja oli iloinen, kun sai kaikesta huolimatta auttaa kotikaupunkiaan. Onneksi, sillä Plečnikin suunnittelmat rakennukset ovat veikeitä ja antavat Ljubljanalle jotenkin persoonallisen leiman.

I feel sLOvenia - Ensitunnelmia

Noniin, nyt olen viimein päässyt asettumaan aloilleni ja voin kirjoittaa! Nää viisi päivää täällä on olleet hirveän kiireellisiä ja intensiivisiä, ja on ehtinyt tapahtua hirveästi.

Alkuviikko oli hirveää säätöä, koska piti hoitaa sekä kämppäjärjestelyt, opiskelijakortti, kielikurssin aloitus ja kaiken muun lisäksi mun Visa Electron lakkas toimimasta. (huomio kavereilleni, jotka ovat tulossa kylään: vika ei ole siis Sloveniassa, vaan Nordean sekoilussa. Visa E toimii täällä muuten ihan niin kuin Suomessakin)

Nyt oon kuitenkin saanut kaiken järjestykseen ja viihdyn täällä vaan niin hyvin! Ljubljana on ihana. Kaupungin nimi tarkoittaa "rakastettua", ja mä olen myös aika rakastunut Ljubljanaan. Kaupunki on pieni, mutta todella eläväinen. Etenkin vanha kaupunki Ljubljanica-joen rannalla on ihana. Siinä on vaikka miten monia kahviloita ja muutenkin tosinättiä. Tätä kaupunkia ympäröi myös vuoristo, mistä olen fiiliksissä. Slovenialaiset on myös hirveän ystävällisiä ja kaikki osaa englantia todella hyvin, ihanaa vaihtelua Ukrainan jälkeen :D

Sää on myös täällä tosihyvä. Tarkenen hyvin kevättakilla, ja ihmiset istuu jo ulkona terasseilla.

Ljubljanan yliopistoa täytyy myös kehua. Kaikki on organisoitu todella hyvin, ja käytännön järjestelyt on toimineet hyvin ainakin toistaisseksi. Parasta täällä on kuitenkin ehkä se, miten opiskelijalounaat on järjestetty. Opiskelijat saa kerran kuussa 20 lounaskuponkia, joilla saa syödä kaupungin eri ravintoloissa 2-4 euron hintaan. Opiskelijalounaat on valtavan isoja, ja niihin sisältyy alkukeitto, salaatti, pääruoka ja jälkkäri. Olen syönyt opiskelijahintaan muun muassa aivan mahtavassa meksikolaisessa ravintolassa. Näillä lounailla on helposti saanut kulumaan aikaa sellaiset 2-4 tuntia päivässä, mutta se ei ole haitannut, koska nyt ei ole mikään kiire. Pitää toisaalta myös alkaa etsiä liikuntamahdollisuuksia täältä pian, koska tää vaihtarielämä voi olla pidemmän päälle hieman liian epäterveellistä :P

Nyt  kun kaupunkia on hehkutettu tarpeeksi, voinkin siirtyä muihin aiheisiin: Mun kielikurssi alkoi tosiaan maananataina. Slovenian kieli on hauskaa, ja venäjästä on ollut paljon hyötyä sen oppimisessa. Oon jo oppinut jotain perusfraaseja sloveniaksi, tyyliin esittelemään itseni, laskemaan ja tilaamaan ravintolassa. Slovenialaisista huomaa, että ne on hirveän otettuja, jos vaivautuu sanomaan ravintolassa edes muutaman sanan niiden kielellä, vaikka he englantia hyvin osaavatkin.

Kielikurssi on hyvin kansainvälinen, meitä osallistujia on kuudestatoista eri maasta. Hämmentävää on, että me suomalaiset ollaan yksi suurimmista kansalaisryhmistä tsekkien jälkeen. Odotin tyyliin olevani ainoa suomalainen täällä, mutta meitä on täällä yhteensä yhdeksän.

Eilen meillä oli kielikurssilla get together afternoon, jossa kaikki osallistujat esitteli omia maitaan. Olin varautunut tylsiin power point-esityksiin, joissa hehkutetaan omaa maata ja sen kaunista luontoa (heard too many times), mutta kaikki esitykset olikin hauskoja ja rentoja. Paras oli ehkä italialiasen Stefanon esityksen aoitus Italiasta: "If you wanna find a good job.. Don't come to Italy, because we don't have them" Me suomalaiset puolestaan esitettiin näytelmiä "Finns in the buss", "Finns having small talk" ja  "Finns having wild time", joissa kuvailtiin suomalaisten tapaaa käyttäytyä. :D Kaikki oli tuoneet myös ruokaa ja juomaa omista maistaan. Maistoin muun muassa kotipolttoista tsekkiläistä viinaa, mikä oli aikamoinen kokemus..

Ilta jatkui vielä kielikurssiporukan kanssa Parlament Pubissa, joka on Erasmus-vaihtareiden vakiopaikka täällä. Oli hirveän mukavaa. Ihmiset kielikurssilla on tosimukavia ja avoimia, ja ollaan tehty paljon asioita yhdessä, pääasiassa käyty ulkona. Tää on mun eka koti-ilta tällä viikolla, huh huh.

Toisaalta uusia naamoja ja nimiä on tullut niin hirveästi, että ei perässä meinaa pysyä edes siinä mistä maasta kukin on kotoisin, puhumattakaan nimistä. Kielikurssi jatkuu vielä kuukauden ja ohjelmassa on muun muassa vierailuja viinitilalle, uintia, slovenialaisten hunajakakkujen tekoa jne. Haluaisin myös pian lähteä reissamaan jonnekin päin Sloveniaa, koska meillä on aina perjantait vapaita. Etenkin lähellä olevat tippukiviluolat tai Bled-järvi (tämän blogin taustakuvassa) kiinnostaisi.

Ja uudesta kodista pitää vielä kirjoittaa: Pääsin siis jo muuttamaan onneksi tällä viikolla asuntooni, mikä on ihanaa. Oli mahtava fiilis päästä viimein purkamaan jättkokoinen rinkkani. Jaan tämän viikon ajan huoneen saksalaisen pojan kanssa, ja ensi viikolla pääsen muuttamaan omaan huoneeseeni. Asunto on kotoisa ja sijaitsee ihan keskustassa, vuokraa maksan vaan 230 euroa kuussa. Tällä hetkellä mulla on kämppiksinä tuo saksalainen poika ja ranskalainen tyttö, jotka on hirveän mukavia, mutta lähtee harmi kyllä kotiin ensi viikolla. Mutta saan sitten uudet, toivottavasti myös mukavat kämppikset :)

Kaikki on siis hyvin. Joku voisi varmaan kyynisesti todeta, että kärsin selvästi kulttuurishokin ekasta vaiheesta, jossa kaikki on vaan ihanaa, eksoottista ja upeaa, mutta haluan nauttia tästä nyt. Mulla on hirveän rentoutunut ja hyvä fiilis, ja odotan innolla, mitä kevät tuo tullessaan. Voikaa hyvin Suomessa, odotan jo innolla teitä kaikkia, jotka olette tulossa vierailuille. :)

Perillä!

Huh huh, viimein perillä - taas pienen säädön jälkeen :P Koska tällä kertaa Helsingissä oli lumimyrsky, lentoni oli myöhässä kaksi tuntia, jonka johdosta missasin jatkolennon Wieniin ja sieltä junan Ljubljanaan. :D Nyt jo naurattaa, vaikka eilen kyllä vitutti.  Ehkä alan jatkossa maksamaan enemmän suorista lennoista näiden monimutkaisten säätöjen sijasta, jotka ovat kyllä halvempia.

Pääsin siis Wieniin asti lopulta koneella, mutta siinä vaiheessa päivän viimeinen Ljubljanaan menevä juna oli jo lähtenyt. No, onneksi Wienissä sattui asumaan yksi vanha EVS-tuttuni Jutta, joka ystävällisesti antoi minun majoittua hänen ja poikaystävänsä luona. :) Täydellinen osoitus EVS-hengestä - ollaan nähty Jutan kanssa vain kerran aiemmin EVS-valmennuksessa, ja siltä hän oli ystävällisesti valmis tarjoamaan majapaikkaa. Ilta heidän luonaan Wienissä oli kiva, ja vitutus junan missaamisesta laski huomattavasti, kiitos!

Aamulla nousin sitten Ljubljanaan junaan, josta siitäkin melkein myöhästyin.. Mutta luojan kiitos en, se olis ollut jo liikaa kestettäväksi. :D Junassa nuokuin ja ihailin Itävallan hienoja alppimaisemia.

Ennen Sloveniaa kyytiin nousi saksalais-slovenialainen nainen, jonka kanssa turistiin sitten matka puoliksi englanniksi ja puoliksi saksaksi. Kun päästiin Slovenian puolelle, nainen alkoi hirveästi varoitella, että ei pidä säikähtää, tämä osa Sloveniaa on vielä ihan teollisuusaluetta ja huonosti kehittynyttä, mutta muualla on kaunista. Minun mielestäni ne teollisuuskaupungitkin oli varsin rosoisella tavalla kauniita ja Slovenian maisemat muutenkin nättejä. Vaikka eron Itävallan ja Slovenian välillä toki huomasi, ei se nyt Ukrainaan verrattuna niin radikaalia ollut. :) 

Kävin myös katsomassa asuntoani. Asunnolla minua olivat vastassa vuokranantaja-lady ja kaksi vaihtaria, jotka ovat lähdössä kohta pois. Jännitin vähän etukäteen, millainen vuokranantaja mahtaa olla, mutta hän osoittautui erittäin sympaattisen oloiseksi ja hieman hassuksi punatukkaiseksi, 60-vuotiaaksi naiseksi, jolla oli käheä ääni ja hauskat jutut. Hän tarjosi heti portviiniä meidän sopiessa käytännön jutuista ja esitteli mulle suomen kielen taitojaan, koska oli jostain syystä käynyt Kuopiossa ja Savonlinnassa.

Myös itse kämppä oli oikein mukava, se sijaitsee ihan keskustassa ja mun huone oli iso ja valoisa. Asunnossa tulee asumaan mun lisäksi kaksi muuta vaihtaria, tuo lady aina välillä ja sen koira Juki.

Sinällään tämän hetkinenkin asuinpaikkani on oikein mukava. Majoitun tällä hetkellä Hostel Celicassa, joka on hirveän kiva paikka! Tää on entinen sotilasvankila, joka on muutettu 1990-luvun alussa hostelliksi. Tämä sijaitsee Ljubljanan vaihtoehtoalueella Metelkovassa. Tässä on taidegallerioita ja graffittein koristeltuja taloja vieressä, aika jännän näköistä aluetta:

 

Kuten kuvasta näkee, täällä on varsin lämmin. Lunta ei ole yhtään ja olen selvinnyt hyvin syystakilla.

Tänään taidan painua pehkuihin aikaisin, koska univelkaa on kertynyt sen verran. Muuta en osaa nyt vielä sanoa paikasta/kaupungista, paitsi että kaikki sujunut hyvin tähän saakka. Huomenna menen hoitelemaan käytännön juttuja ja katsomaan kaupunkia tarkemmin, sen jälkeen tiedossa enemmän valokuvia. Maanantaina alkaa sitten kielikurssi. Voikaa hyvin Suomessa!

Unreal feeling

Lähtö Ljubljanaan huomenna! Iik! Eilen vietettiin kavereiden kanssa mun läksäreitä. Ne oli aivan mahtavat. Juotiin sangriaa ja syötiin, ja loppuillaksi suunnattiin Dorikseen, jonne saapui myös muita opiskelukavereita. Kaikilla tuntui olleen todella hauskaa, Doris oli aivan täynnä ja tanssilattialla mieletön meininki. Fiilis oli kuitenkin aika haikea. Mahtavan illan lopuksi tuntui ikävältä sanoa jäähyväisiä ihmisille ja tajuta, että ei näe mahtavia kavereitaan moneen kuukauteen. Ensimmäiset paniikkifiilikset ja "ei, en mä haluakaan lähtee" tunteet nousivat myös pintaan. Mutta negatiivisetkin fiilikset kuuluvat asiaan. Ja onneksi moni kaveri on tulossa kylään, yksi jo kuukauden kuluttua. :)

Sain mahtavia lahjoja kavereiltani, muun muassa valokuvia menneeltä vuodelta ja kesältä. Sen varalta, että jumiudun taas lentokentille, sain myös Eveltä lahjakortin Akateemiseen kirjakauppaan ja pienen viinapullon, ja Iidalta tikkarin ja Ihmisyys-kirjan, jonka olen jo kauan halunnut muutenkin lukea. Kiitos paljon!

Allekirjoittanut onnistui hukkamaan pankkikorttinsa eilen (ei siis baarissa, toim.huom), joka on aiheuttanut vähän harmaiden hiusten kasvua ennen lähtöä. Kävin nostamassa käteistä pankista ja uuden kortin pitäisi saapua ensi viikolla, mutta silti vähän pelottaa matkustaa ilman korttia. Sinällään ei ole mitään syytä huoleen, WesterUnion toimii kyllä, ja ulkomailla todella harvoin makselen muutenkaan mitään pankkikortilla. Luottokortti luo kuitenkin turvalllisuuden tunnetta yksin reissatessa, can't help it. No, jos se jo ensi viikolla saapuu, niin kai tässä selvitään.

Maanantaina mulla alkaa sitten slovenian kielen kurssi. Tulen majoittumaan ensimmäisen viikon hostellissa Ljubljanassa. Onneksi huone maksaa vaan 9 euroa per yö. Perjantaina menen katsomaan kämppääni ja maksamaan takuuvuokran, ja sitten 31.1 pitäisi päästä muuttamaan. Onneksi kämpässä tällä hetkellä asuva ranskalainen tyttö lupasi, että saan jättää osan kamoistani jo huoneeseen. Helpottaa, kun ei tarvitse kaikkea säilyttää hostellissa.

Asuntoni tulee olemaan oma huone Ljubljanan keskustassa sijaitsevassa asunnossa. Jaan kämpän kahden vaihtarin/slovenialaisen opiskelijan kanssa (vähän epäselvää vielä, keiden). Asunnon omistaa vanha lady, joka kuulemma myös joskus hengailee kämpällä, mutta ei hirveän usein ja ei kuulemma sekaannu opiskelijoiden elämään sen kummemmin. Hyvä juttu, sillä en todellakaan osaisi raportoida kenellekään menemisistäni, kun olen jo noin kuusi vuotta asunut omillani. Etenkään Ukrainan kaameiden isäntäperhekokemusten jälkeen ei ole enää mitään hinkua elää isäntäperheessä. :D

Mutta, lopetan nyt ja hyppään kohta Helsinkiin menevään junaan! Huomenna sitten lento Wieniin, ja sieltä matkustan junalla kohti Sloveniaa. Jännittää, ja olo on epätodellinen. Täytyy silti vaan yrittää virittäytyä matkafiiliksiin ja uskoa, että kaikesta selvitään tälläkin kertaa.

Lopuksi yksi ehdottamasti parhaimmista reissubiiseistä fiiliksiä kohottamaan. :)

Lähtötunnelmia ja pakkausta

Ensi viikolla alkaa siis noin kuusi kuukautinen vaihtojaksoni! Tuntuu hassulta, en vieläkään sisäistä, että olen jo seitsemän päivän kuluttua Sloveniassa. Tulen opiskelemaan Ljubljanan yliopiston Faculty of Social Sciencessa kevään ajan Erasmus-ohjelman kautta.

Tähän asti olen ollut lähinnä vain puhtaan innostunut lähdöstäni, mutta viime aikoina on alkanut myös jännittää. En sisäistä, että en tule näkemään kavereitani tai perhettäni yli puoleen vuoteen, ajatus on alkanut vasta viime aikoina herättämään jonkinlaista jännitystä. Ääk.

Slovenia on pieni, 2 miljoonan asukkaan maa keskellä Eurooppaa. Maa itsenäistyi vuonna 1991, jota ennen se oli osa Jugoslaviaa. Itselleni Slovenia oli aikaisemmin melko tuntematon paikka eikä ollut maasta juuri mitään erityisiä mielikuvia, korkeintaan se, että se sijaitsee "jossain Balkanilla". Olenkin saanut vastata jo aika monta kertaa kysymykseen, miksi haluan lähteä juuri Sloveniaan vaihtoon. Monet ovat veikkailleet minun kärsivän jostain fetissistä Itä-Eurooppaa kohtaan, koska olen asunut aiemmin Ukrainassa ja tehnyt siellä vapaaehtoistyötä.

No, ennen Ukrainaa en ollut mitenkään erityisen kiinnostunut Itä-Euroopasta. Ukrainaan päädyin aikoinani täysin sattumalta, sillä ensin olin menossa Englantiin vapaaehtoistyöhön, mutta erinäisten säätöjen vuoksi päädyinkin lopulta itäisen Euroopan laidalle, monista kasvukivuista kärsivään ex-Neukkumaahan. Ukrainassa asuessani sekä rakastin että myös paikoitellen inhosin koko paikkaa, mitkä lienevät ihan normaaleja fiiliksiä erilaisessa kulttuurissa eläessä. Kuitenkin siellä viettämäni kuusi kuukautta olivat elämäni parasta ja opettavaisinta aikaa.

Kuitenkin ennen Slovenian lähtöpäätöstä ajattelin, että haen minne tahansa muualle, paitsi Itä-Eurooppaan (joka on maantieteellisenä alueena kyllä suht laaja ja monia hyvinkin erilaisia maita kattava käsite, I know). Ajattelin, että olen jo saanut oman annostukseni ko.alueesta ja suunnitelmissani oli hakea Italiaan/Turkkiin.Haaveilin rennosta chillailusta Italian auringon alla tai coolista meiningistä Istanbulin metropolissa, mutta sitten päädyin lueskelemaan sattumalta yliopiston vaihtokertomuksia Sloveniasta. Niiden jälkeen kiinnostuin Sloveniasta ja päädyin hakemaan sinne vaihtoon, muun muassa seuraavista syistä:

1) Upeat maisemat. Katsokaa nyt tämänkin blogin taustakuvaa! Ljubljanassa on sekä vuoristoa että merta ja paljon vehreyttä. Maa on kuuluisa patikkareiteistään ja puhtaasta luonnostaan. Maa on myös pienikokoinen, joten ympäriinsä matkustelu on helppoa.

2) Maan sijainti. Ljubljana sijaitsee varsin Euroopan ytimessä, ja kaupungista on suorat junayhteydet muun muassa Italiaan, Itävaltaan, Kroatiaan, Saksaan, Serbiaan, Sveitsiin, Tsekkiin, Unkariin... Eli mahdollisuudet matkustaa ovat mainiot, eivätkä junalippujen hinnat paljon verota lompakkoa. Ljubljanassa Erasmus-vaihdossa opiskelevat tapaavatkin kuulemma viettää varsin ison osan viikonlopuistaan poissa kaupungista ja jossain toisessa maassa. :)

3) Tykkään käydä paikoissa, joista minulla ei ole paljon mielikuvia/joissa niin monet eivät ole reissanneet.  Ukrainastakaan en tiennyt oikeastaan mitään ennen lähtöäni, mutta siksi siellä oleminen olikin niin jännittävää.

4) Toisin kuin yllättävän monet näyttävät kuvittelevan, Slovenia on varsin moderni länsimaa. Ex-Jugoslavian valtioista se on kaikkein parhaiten kehittynyt. Se välttyi myös muita alueen valtioita pienimmillä vaurioilla Jugoslavian hajoamissodassa. Koska maassa asui sodan alkaessa vain pieni määrä serbejä, serbiarmeijan sotaintressit Sloveniaa kohtaan eivät olleet kovin suuret. Serbiarmeija myös aliarvioi Slovenian armeijan sitkeyden ja varustelut pahasti alakanttiin, josta johtuen se hävisi sodan. Sota Slovenian ja serbiarmeijan välillä kesti vain kymmenen päivää, jonka jälkeen Slovenia julistautui itsenäiseksi.

Tämän jälkeen Slovenia on kehittynyt niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti parhaiten entiseen Jugoslaviaan kuuluneista valtioista. Maa liittyi EU:hun vuonna 2004, ja vuonna 2007 maassa otettiin käyttöön myös euro.

Ihmiset myös puhuvat Sloveniassa englantia loistavasti (kuulemma). Lähdin Ukrainaan sanaakaan venäjää osaamatta, ja vaikka kielen opettelu maassa, jossa vain harvat puhuvat englantia edes vähän, oli erittäin opettavainen kokemus, niin silti.. En jaksa kokea sitä ehkä toista kertaa. :) Aion kuitenkin opetella sloveniaa niin paljon kuin pystyn, koska kieli vaikuttaa hauskalta ja siinä on paljon samaa venäjän kanssa. Ja mielestäni vasta paikallista kieltä opittuaan voi päästä kunnolla sisään kulttuuriin.

Nojoo. Nyt kun lähtömotiiveistani on tehty perusteellinen selvitys, sitä pitää enää vain lähteä. Tarkoituksena on lentää ensi viikon torstaina Wieniin ja napata sieltä juna Ljubljanaan. Tämä vaihtoehto tulee huomattavasti halvemmaksi kuin suora lento, sillä lennot Ljubljanaan ovat yllättävän kalliita, alle 200 eurolla niitä on vaikea saada. Junamatka Wienistä Ljubljanaan kestää noin 5 h, joten mikään mahdottoman pitkä matka ei ole kyseessä. Ensi viikolla raportoin siis jo paikan päältä! Siihen asti Na Svidenjo, eli näkemiin sloveniaksi. :)