lauantai 28. huhtikuuta 2012

Serbia, belgradilainen salakapakka ja ekat koti-ikävän poikaset

Reissasimme tosiaan viime viikonloppuna Belgradiin Serbiaan. Olin matkasta innoissani, koska tänne tullessani etenkin Balkanin alue kiehtoi minua matkakohteena. Eikä Belgrad tuottanut pettymystä - kaupunki oli sopivan kaaottinen ja rosoinen mun makuuni, ihmiset ystävällisiä ja kahvilakulttuuri mahtava (niin kuin kaikkialla Balkanilla).

Matkattiin ensin Belgdariin Ljubljanasta yöjunalla. Matka kesti yhdeksän tuntia, ja saatiin itsellemme koko istuinosasto käyttöön lähes koko matkan ajaksi. Nukkuminen olisi ehkä onnistunutkin, jos meidän ei olisi tarvinnut herätä passintarkastuksiin viittä kertaa yön aikana - ensin Sloveniasta poistuttaessa, sitten Kroatian rajoilla ja vielä kerran Serbiassa. Oltiinkin aika tööt, kun päästiin Belgradiin ja lähdettiin etsimään hostelliamme.

Belgradissa meitä hellivät yli +20 asteen lämpötilat, mikä oli kivaa vaihtelua, sillä Sloveniassa on viimeiset kolme viikkoa vain satanut ja satanut. Kierrettiin kaupunkia ja katseltiin nähtävyyksiä ja herkuteltiin halvoissa ravintoloissa. Balkanilaista keittiötä voisi kyllä kuvailla lyhyesti ja ytimekkäästi näin: lihaa, lihaa, lihaa ja jos haluat kasviksia, kokeile kanaa. Oli aika turvonnut olo, kun palattiin Sloveniaan, vaikka ei me täälläkään mitenkään järkyttävän kevyesti syödä.

Lauantai-iltana tavattiin erään matkaseurueessamme olevan tytön belgradilaisia kavereita. Tytöt olivat mielettömän mukavia ja ovat tulossa heinäkuussa Helsinkiin, ja sovittiin, että mä näytän silloin heille vuorostaan paikkoja :) Juotiin ensin puistossa ja sitten lähdettiin etsimään jotain paikallista klubia ja päädyttiin lopulta johonkin hämyiseen paikallisten hipstereiden baariin. Kapakka paljastui lopulta paljastui salakapaksi, jossa juhlittiin jonkun synttäreitä. Ei muun muassa saatu kuitteja meidän juomista, valoja ei saanut pitää päällä ja kun mentiin ulos seisomaan, juhlien pitäjä tuli vaan ilmoittamaan että "It's not allowed to stand here", syytä tietenkään kertomatta ;) Mielenkiintoinen ilta..

Tultiin takaisin Belgradista jälleen Prevoz-sivuston kautta löydetyllä kimppakyydillä. Meidät ajoi kotiin erittäin hauska ja mukava serbi-sloveenipariskunta, jotka olivat olleet Belgradissa juhlimassa pariskunnan miehen siskon häitä. 9 tunnin matka maksoi vaivaiset 25 euroa, eli ei paha ollenkaan. Prevoz-kyyti on kyllä loistava mahdollisuus matkustaa täällä, koska samalla tapaa sekä paikallisia että säästää rutosti rahaa että aikaa (Balkanin joukkoliikenne on, no, lievästi sanottuna, hidasta).

Kuvia mulla ei juuri reissusta ole, koska unohdin ladata patterit ja akku loppui kesken. :( Dämn.

Täällä on nyt kevätloma, sitten koulu taas jatkuu ja yliopiston loppukokeet alkaa kesäkuussa. Tää on kyllä hassu tää "loppukoe" systeemi, kun Suomessa on tottunut siihen, että tenttejä saa tenttiä ihan koska vain haluaa. Viime aikoina mulla on ollut ilmassa ehkä pientä koti-ikävää. Aika klassisesti tuntuu mulla menevän nää kulttuurishokin oireet, kun nyt kolmen kuukauden jälkeen on alkanut pieni koti-ikäväoireilu ja myös ajoittainen ärtymys jostain asioista. Jos vertaa siis maaliskuuhun, jolloin tyyliin kaikki oli vaan täydellistä, täydellistä ja täydellistä :D Mutta eiköhän tää tästä. Samaan aikaan ahdistaa, kun tuntuu, että pitäis ehtiä tehdä vielä niin paljon ja aikaa on enää kuitenkin joku 8 viikkoa!

Huomenna mennään käymään Pulassa Kroatian rannikolla. Muita ihmeellisempiä kevätlomasuunnitelmia mulla ei ole, vähän mietin, että mitä tekisin torstaihin saakka, kunnes Hanna saapuu Sloveniaan (jee!). Mun kaikki kaverit on lähdössä/jo lähteneet reissamaan jonnekin, mutta itse on voinut juuri siitä syystä, että odotan Hannaa tänne plus yritän säästää rahaa. Toivottavasti ei tuu tylsää, kun kaupunki on tyhjillään.. Nojoo. Naurettiin kyllä Erasmus-kaverini kanssa, että on meidän ongelmat niin rankkoja täällä "Yhyy, olin just kaksi viikonloppua reissussa, mutta nyt joudun olemaan kevätloman täällä Ljubljanassa, nyyh".Täällä kyllä tuntuu, että ihmiset (myös mä itse) taantuu paikoitellen teini-ikäisten tasolle käytöksessään, kai se johtuu jotenkin tästä vieraasta ympäristöstä yhdistettynä ihmeelliseen vapauteen. Nojoo. Se näistä pohdinnoista, yritän seuraavaksi päivitellä Wienin ja Bratislavan reissusta, joka oli aika legendaarinen ja yksi parhaista matkoista täällä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti